Pölyntorjuntavaatimukset kiristyivät vuoden 2020 alusta. Nyt rakennustyömailla työalueet, joissa ei tarvita henkilönsuojausta pölyn osalta, tulee pystyä osoittamaan työhygieenisillä mittauksilla.
– Käytännössä voi sanoa, että jos työmaalla on käytössä osastointeja tai kohdepoistoja, tarvitaan varmasti myös hengityksensuojia, Skyddan aluemyyntipäällikkö Mikko Henriksson sanoo.
Asetuksen tavoitteena on, etteivät rakennustyössä esiintyville syöpävaarallisille aineille altistuttaisi työmailla.
Vaatimukset ja käytännöt tulevat vielä tarkentumaan, kun vuoden alussa voimaan tulleesta asetuksesta saadaan enemmän käytännön kokemusta. Pölyntorjunnan valvonta työmailla on jo aloitettu.
Onko työmaalla käytössä osastointeja?
Muista hengityksensuojaimet kaikille
Työmailla pölyntorjunnassa on tärkeintä suunnitella torjunta työvaihekohtaisesti ja varmistaa, että pöly ei kulkeudu työalueilta toiselle tai aiheita vaaraa edes silloin, kun suojaimet riisutaan.
Ensisijaisesti pölyntorjunnassa edetään teknisin keinoin. Rakennustyömaalla pölyä tuottavat koneet ja laitteet varustetaan kohdepoistoilla. Lisäksi pölyävät työvaiheet tulee osastoida ja estää pölyn kulkeutuminen. Tärkeässä roolissa pölyntorjunnassa on myös siivous.
– Hengityksensuojausta tarvitaan aina, kun työstetään kiveä tai leikataan esimerkiksi kipsiä. Kaikilla on oltavat hengityksensuojaus, jos työmaalla on kohdepoisto tai osastointeja käytössä, Mikko Henriksson sanoo.
Rakennusteollisuuden mukaan on arvioitu, että Suomessa noin 70 000 työntekijää altistuu työssään kvartsipölylle. Rakennustyömaalla kvartsipölyä syntyy yleensä materiaalien työstön ja hionnan seurauksena. Lisäksi työmailla syntyy puupölyä.
Työ, johon liittyy altistuminen kvartsipölylle, luetaan syöpäsairauden vaaraa aiheuttavaksi työmenetelmäksi.
Rakennusteollisuuden mukaan tällaisia töitä ovat
- kaivos-, louhinta-, kivi- ja rakennustyö
- valimotyö
- lasin, posliinin, sementin, laastin, tiilien, betonin sekä muiden savi- ja kivituotteiden valmistus.
Kvartsi on merkittävä tekijä rakennuspölyissä, sillä kvartsipölyn hengittämisen on todettu olevan yhteydessä useisiin sairauksiin, kuten kivipölykeuhkosairauteen sekä keuhkosyöpään.
Pölyntorjunta ja hengityksensuojaus hallussa. Skyddan aluemyyntipäällikkö Mikko Henriksson esittelee nuorempi työnjohtaja Heli Purolle Skanskan As. Oy Tampereen Härmälänrannan Sampo -työmaalla puhallinsuojainpakettia, CleanAIR® AerGO + UniMask Ready Packia.
Moottoroidut hengityksensuojaimet yleistyvät lakimuutoksen myötä
Hengityksensuojainten yleistyessä työmailla Mikko Henriksson on varma, että moottoroidut hengityksensuojaimet tulevat lisääntymään rakennustyömailla. Henriksson huomauttaa, että kyseessä on myös rakennuttajien talouden kannalta asia, jota kannattaa pohtia, sillä kertakäyttöinen hengityksensuojain on aina kallein vaihtoehto.
Kertakäyttöistä hengityksensuojaa saa käyttää noin kaksi tuntia kerrallaan, ja kahdeksan tunnin työpäivän aikana suojia kuluu neljä. Tämä tarkoittaa noin 80 suojainta per työntekijä. Hinnaksi tulee nopeasti jopa noin 160 euroa kuukaudessa ja vuodessa jopa 1500 euroa työntekijää kohti.
– Moottoroitu hengityksensuojaus maksaa kertainvestointina noin 800 euroa, jonka jälkeen noin 10 euron hintaisia suodattimia pitää vaihtaa – käytöstä riippuen – parin kuukauden välein.
Suoran eurosäästön lisäksi Henriksson huomauttaa, että kertakäyttömaski on hengityksensuojaamisessa huono myös mukavuuden kannalta, sillä suodatin tukkeentuu nopeasti ja kertakäyttösuodattimen läpi hengittäminen on työlästä.
– Eikä kertakäyttöinen maski istu juuri kenellekään optimaalisella tavalla, joten se ei missään tapauksessa ole täysin tiivis.
Moottoroitu hengityksensuojaus saattaa jopa lisätä työtehoa, sillä se työntää lisää ilmaa sisään, jos se huomaa hapen vähenevän maskin sisällä. Lisäksi hiostavan kertakäyttöisen maskin sijaan moottoroitu hengityksensuojaus puhaltaa viileää ilmaa maskin tai hupun sisään.
Mikko Henrikssonista on hyvä, että asetukset laittavat myös pölyntorjunnan ammattilaiset koville. Kun alalta vaaditaan kehitystä, se myös kehittyy. Henkilönsuojauksessa tuotekehityksen myötä tämä tarkoittaa, että saadaan aina vain parempia ja mukavampia suojia.
– Hyvänä esimerkkinä on CleanAIR® jossa saa puhalluksen säädettäväksi koko kasvo-osan lasille tai enemmän hengitysvyöhykkeelle. Moottoroidun hengityksensuojauksen yksi haaste on, että jatkuvasti silmille puhaltava ilma kuivattaa silmiä, Henriksson kuvailee.
